Viimeiset sanat ja kiitokset

Hääblogin ikävä puoli on se, että sillä on tietty aikajana. Kun aloittaa esimerkiksi lifestyleblogin tai treeniblogin, ei blogin kirjoittajalla ole mielessä se, että tämä loppuu tiettyyn aikaan. Hääblogin kirjoittaja tietää blogin aloittaessaan, että kun häät on juhlittu, ei kirjoitettavaa enää hirveästi ole. Kukaan tuskin jaksaa vielä vuoden, tai edes puolenvuoden jälkeen kirjoittaa häistään, ainakaan kovin aktiivisesti. Itse olen huomannut, että moni kesähäitään 2017 juhlinut bloggaaja on jo hiljentynyt, osa jo lopettanut. Tämä oli yksi ihana ajanjakso ja nyt se ajanjakso päättyy myös minun osaltani.

Lopettaminen tuntuu haikealta, mutta täytyy myöntää, että myös helpottavalta. Meidän hääpäivä oli elämäni onnellisin päivä tähän mennessä, mutta aikaa on kulunut häistä jo useamman kuukauden ja elämässä on menty sen verran eteenpäin, että on jo ajatukset ihan muualla, kuin häissä.

Kuva: Sarianna Valkama

On ihanaa, että omista häistä jäi tällainen muisto, johon voi palata lukemaan ja muistelemaan häiden suunnitteluvaihetta, kaikkea sitä turhaa stressaamista, ihania kaasojen kanssa vietettyjä hetkiä ja häiden tunnelmia. Blogi jää vielä julkiseksi, jotta tulevat morsiamet ja sulhaset saisivat vinkkejä ja inspiraatiota täältä. Voi olla, että jossain vaiheessa yksityiseksi laittaminen tuntuu oikealta, mutta sen aika ei ole vielä.

Vaikka itse hääblogiskenestä lähden ja tietynlainen hääblogiähky on tullut, niin mielenkiinnolla seurailen taustalla muutamien bloggaajien matkaa alttarille, joiden seuraamisen olen ehtinyt jo aloittaa, kun itselläkin häähuuma oli vaiheissaan.

Viimeisenä haluan sanoa teille lukijoille kiitokset siitä, että olitte matkassani. Kiitos kaikista kauniista sanoista ja mielenkiintoisista ajatuksista. Tuleville morsiamille ja sulhasille vinkiksi haluan antaa sen, että älkää stressatko turhista, panostakaa just niihin asioihin, jotka on teille tärkeitä ja muistakaa nauttia sekä häiden suunnittelusta ja itse hääpäivästä.

Samalla päättyy minun pitkä harrastus bloggauksen parissa. Takki on vain tyhjä - en koe, että minulla olisi tällä hetkellä edes lifestyleblogille mitään annettavaa. Jatkossa minua ja kuulumisiani voi seurailla instagramin puolelta nimimerkillä @efmmi. :)

Rakkaudella,
Emmi

Meidän hääkutsut ja kiitoskortit

Haluaisin esitellä meidän häiden paperituotteista kutsut ja kiitoskortit.

Kutsuja en halunnut esitellä bloginpuolella ennen häitä, koska - no, kutsuthan oli tarkoitettu vain harvoille ja valituille. ;) Kutsujen työstämisestä olen kertonut enemmän tässä postauksessa. Kutsu on tosiaan minun käsialaa. Tavoitteena oli yksinkertainen hääkutsu, johon rahaa ei uppoaisi mahdottomia summia.Suunnittelin pohjan Photoshopilla ja painofirmasta kysyin olennaiset asetukset, että lopputulos ei olisi painettuna pikselimössöä. Painofirmana voin edelleen suositella lämpimästi Oulussa Monistoa!

Saimme vihdoin 2,5 kuukauden jälkeen toteutettua myös kiitoskortit. Päädyimme kiitoskorttiin, jossa on useampi kuva, se oli ehdottomasti mielekkäin kiitoskorttipohja. Vanhemmille ja sukulaisille liitimme myös potrettikuvan, jonka voivat halutessaan laittaa kehyksiin ja itse laitoin kaasoille myös kaasojen kanssa otetun yhteiskuvan kiitoskortin lisäksi. Kiitoskortteihin emme jaksaneet kehitellä mitään kovin persoonallista kiitosta, päädyimme yleiseen "Kiitos kun teitte päivästämme ikimuistoisen!". Smartphoton kuvalaatu oli mun mielestä aivan hyvä, toki toimitusaika oli melko pitkä Ifoloriin verrattuna, mutta sillä ei niin hoppua ollut.

Mistä tilasitte tai aiotte tilata kutsut ja kiitoskortit?

Juomien menekki meidän häissä

Juomien menekin arvioiminen tuottaa usein päänvaivaa hääpareille. On vaikea arvioida, että millaisia määriä ja mitä juomia vieraat juovat. Ajattelin kertoa hieman, että miten me arvioimme juoman menekin ja miten onnistuimme siinä. Meille oli tärkeää, että juhlapaikalle saa tuoda omat juomat. Juomien budjetti oli 900€ ja muistaakseni aika hyvin sen sisällä pysyttiin. Osa juomista ostettiin Suomesta, osa Ruotsista. Meidän häissä oli 43 vierasta ja me.

Alkumaljat:
Kuohuviini 10 pulloa, jäi 3 pulloa

Alkumaljaan varattiin 12 cl kuohuviiniä per henkilö ja muutamia extrapulloja. Se oli ehkä helpoin arvioida ja menekistä huomaa, että mitoitus extrapulloineen meni just eikä melkein.

Ruokaviinit:
Punaviini 19 pulloa, jäi 9 pulloa
Valkoviini 13 pulloa, kaikki meni

Ruokajuomat mitoitettiin laskemalla kaksi 24 cl viiniannosta/vieras ja varauduimme määrään muutamalla pullolla extraa. Valkoviinin menekki oli punaviinin menekkiä huomattavasti suurempi meidän kesähäissä, vaikka ruoka oli enemmän niin sanottua "punkkuruokaa". Ruokaa ajatellen otettiin punaviiniä hieman enemmän, kuin valkoviiniä, vaikka kesähäissä valkkarin menekki arvioidaan punkkua isommaksi. Juhlapaikan emännän suosituksesta pullot olivat noutopöydässä, jolloin menekki on helpompi mitoittaa, kuin jos pullot olisivat pöydissä. Lisäksi ruokailun aikana tarjolla oli olutta niille, jotka ei viinistä välitä. Ruokailun jälkeen juomat jäi tarjolle ja siitä saivat ihmiset hakea vapaasti. Jos haluat lukea hääviinien valintojen tunnelmista, niin klikkaa itsesi tähän postaukseen!

Juhlajuomat
Olut 5 lavaa, jäi 1 lava
Siideri 4 lavaa, jäi 2 lavaa
Lonkero 1 lava, jäi noin 20 tölkkiä
Punaviinitonkka 2 kpl, jäi 2 kpl
Valkoviinitonkka 2 kpl, jäi 1 kpl

Juhlien juomamäärää voi laskea esimerkiksi siten, että laskee henkilöä kohti kaksi juomaa ensimmäiselle tunnille, ja yhden juoman seuraaville tunneille, eli 9 juomaa/naama, sillä meillä juomat oli mitoitettu noin klo 18:00 - 2:00. Mun mielestä meidän häissä ollut todella ylimitoitettu määrä tuo 9 juomaa/hlö, koska tiesin, että noin puolet vieraista juo todella vähän tai ei ollenkaan. Ylimitoitusta vältettiin jakamalla vieraat kolmeen ryhmään:
a) TODELLA vähän/ei ollenkaan alkoholia = 3 juomaa/naama (noin 10 hlöä)
b) Siltä väliltä = 6 juomaa/naama (noin 12 hlöä)
c) kaikki loput, joihin sovellettiin tuota 9 juomaa/naama

Alkoholittomat
Vichyt 60 pulloa, kaikki meni
Fanta 24 pulloa, jäi 5 pulloa
Pepsi Max 24 pulloa, jäi 4 pulloa
Alkohoittomat oluet vajaa lava, vain 1 meni

Alkoholittomat juomat menivät todella hyvin "kaupaksi" alkoholittomia oluita lukuun ottamatta. Ostimme 0,33 pulloja ja tiesimme, että niitä tulee menemään paljon.

Mikään juoma ei loppunut kesken juhlien, eli mitoitus onnistui hyvin! Itse nappasin viimeisen vichypullon 00:30 aikaan poistuessani juhlapaikalta, mutta uskon, että juhlapaikalle juhlimaan jäänyt väki ei muutenkaan vichyjä enää kaipaillut. Valkkari oli selkeästi punkkua suositumpaa, ja miedoista olut maistui eniten, lonkero vähiten. Juomia meille jäi aika paljon ja tuolla ne nurkissa pyörii. :D Itse kun en hirveästi alkoholia käytä muulloin, kun jos olen juhlimassa ja käyn aika harvoin juhlimassa. Mutta tärkeintä oli, että juomat ei loppuneet juhlissa kesken, koska se olisi ollut mun mielestä huonoa mitoittamista.

Mua myös kiinnostaa, että miten te mitoititte tai mitoitatte juomat häihin? Ja toivottavasti tästä postauksesta on apua ja hyötyä juhliaan suunnitteleville! :)

Vaimokunto ja huomenlahja

Yhteistyössä: Fitverstas

Ihmiset on lanseerannut käyttöön sanan vaimotukka, niin lanseerataanpa myös sana vaimokunto. Eli miten elämä on treeni- ja ruokapuolella jatkunut morsiuskuntoprojektin jälkeen?

Häiden jälkeen oon ottanut rennommin ruokailujen suhteen, olen herkutellut enemmän kuin keväällä, mutta silti olen onnistunut pitämään paketin kasassa, enkä ole antanut homman lähteä niin sanotusti lapasesta. Arkisin olen ollut tiukalla linjalla, viikonloppuisin olen syönyt rennommin. Tällä hetkellä tavoitteena on saada treeneillä ja ravinnolla energiaa ja hyvää oloa elämään, sekä kasvatella lihasta rasvanpolton sijasta. Jotenkin mulla on kaikin puolin sellainen hyvä ja rauhallinen olo itseni ja vartalon suhteen. Tuntuu, että kultainen keskitie on löytynyt ja uskon, että sen löytämiseen vaikutti pitkä etävalmennus, jonka aikana tuli opeteltua näitä itselleni toimivia tapoja ja siinä oli koko ajan personal trainer tukena.

Häiden jälkeen mulla oli kolmen viikon treenitauko. Ensimmäiset 2,5 viikkoa meni sairastellessa, ehdin käydä tekemässä yhden kevyen treenin ja sitten tulikin jo kesän ainoa festariviikonloppu. Mutta heti elokuun alusta pääsin takaisin treenien pariin. Päätin aloittaa Fitverstaan Hot Booty -ohjelmapaketin ja keskittyä mun heikoimpaan osa-alueeseen, eli alavartalon treenaamiseen.

Ehdinkin suorittaa Hot Bootyä yli puolenvälin, kunnes syyskuun puolessavälissä sain kuulla, että pääsin mukaan Fitverstaan PR-tiimiin ja aloin sen myötä treenaamaan uudella ohjelmapaketilla. Valitsin Be Transformed 2 -paketin ja näin kahden viikon jälkeen voin sanoa, että on kyllä huippu paketti. Treenit on innostavia ja kovia, ja ruokavalio on selkeä. Tykkäsin myös siitä, että jatkoa varten tästä ohjelmapaketista sai hyvät ohjeet ruokavalion asemointiin, eli miten voi koostaa omia tavoitteita tukevan ruokaohjelman. Be Transformedin kaveriksi otin myös rullailupaketin, sillä mulla on nyt loppuvuoden tavoitteena panostaa enemmän myös kehonhuoltoon.

Kuva: fitverstas

Näitä mun treenikuulumisia voitte seurailla jatkossa enemmän instagramin puolella, josta mut löytää nimimerkillä @efmmi ja snapchatistä löydyn samalla nimimerkillä. Ja kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa myös Fitverstaan nettikaupasta, että löytyisikö sieltä itselle sopivaa ohjelmapakettia tai nettivalmennusta. Valikoimaa riittää kyllä niin moneen tavoitteeseen ja tarkoitukseen.

Ai niin, ja se huomenlahja! Antti ilmeisesti ajatteli pitää huolen, että vaimo ei rupsahda sen jälkeen, kun alttarilla on "tahdon" sanottu. :D No ei nyt sentään, oli varmaan vain miettinyt, että mistä se vaimo mahtaisi tykätä. Moni muu vaimo on varmaan saanut huomenlahjaksi jonkin ihanan korun tai jotain muuta romanttista. Mutta Antti suosii käytännöllisiä lahjoja. ;) Häiden jälkeisenä aamuna paketista paljastui Polarin A370 -fitnessmittari. Ja oon tykännyt kyllä tosi paljon mittarista. Aiempaan Polarin M400:n verrattuna A370 on siro, joten se häiden jälkeen onkin ollut ranteessa lähes joka päivä. Mulle istumatyöläisenä on ainakin hyvä, että mittari muistuttaa lähtemään liikkeille tarpeeksi usein. Lisäksi on mukava lähteä treeneille, kun ei tarvitse huolehtia sykevyötä mukaan, sillä A370 mittaa sykkeen ranteesta.

Tällaisia fiiliksiä morsiuskuntoprojektin jäljiltä! Ajattelin, että olisi hauska jakaa teille myös näitä häiden jälkeisiä fiiliksiä, kun kuitenkin niin pitkän matkan jaoin teille myös morsiuskunnon työstämisestä. Toivottavasti häitään jo viettäneet morsiamet saivat tsemppiä ja tulevat morsiamet saisivat tsemppiä näistä treenipostauksista. :)

Häätanssi

Olen aikaisemminkin kertonut, että me ei olla Antin kanssa erityisen tanssi-ihmisiä. Päätettiin, että sen kummemmin stressaamatta tehdään häätanssista meidän näköinen, eli päätettiin, että ei edes yritetä liikaa. Emme harjoitelleet tanssiaskeleita, tai miettineet koreografioita. Mutta meille kummallekin oli tärkeää valita häätanssin laulu huolella. Haluttiin häätanssiksi joku laulu, mikä ei ole klisee. Mielessä oli monta kaunista rakkauslaulua, mutta ne kaikki oli niin suosittuja ja sen vuoksi myös ehkä liian kuluneita vaihtoehtoja meidän makuun.

Eräänä päivänä selasin instagramia ja löysin livesovituksen eräästä rakkauslaulusta, jonka sanat ovat todella kauniit ja kuvaa hyvin meidän tunteita toisiamme kohtaan. Laulun alkuperäinen versio on sellainen, että siitä ei saisi häätanssia tekemälläkään, tai ei ainakaan sellaista niin herkkää ja rauhallista, mitä me haettiin. Tässä vaiheessa täytyy sanoa, että onneksi meillä oli bändi varattuna. Etsin livesovituksesta paremman version You Tuben kautta ja linkitin sen meidän bändillemme. Kysyin, että onnistuisiko heiltä oma sovitus kyseisestä versiosta ja sain vastaukseksi, että onnistuu. DJ ei olisi moiseen pystynyt.

Päätimme pitää häätanssin salassa hääpäivään asti kaikilta. Oli jotenkin hauska ajatus, että kukaan ei osannut arvata, minkä laulun tahtiin tanssimme. Se teki siitä häätanssista entistä henkilökohtaisemman.

Häätanssina meillä oli Jannika B:n Siva. Kyseinen rakkauslauluhan on Jannikan tekemä häälahja aviomiehelleen Toni Wirtaselle ja laulun sanat on ihan järjettömän kauniit. Täytyy myös sanoa, että meidän Matkalla -nimisen bändin tekemä sovitus oli todella kaunis, mulla meni oikein kylmät väreet tanssin aikana, kun laulu ja laulajan ääni olivat niin ihanat. Ja se, mitä dj ei olisi myöskään tehnyt, niin se ei olisi vaihtanut yhtä laulun sanaa, joka liittyi toiseen meille tärkeään kappaleeseen. Niin ihana, persoonallinen ja henkilökohtainen laulu häätanssiksi. Onneksi pikkusiskoni kuvasi lähes koko tanssin ja olen kuunnellut bändimme version uudestaan ja uudestaan... :)

Jannika B: Siva

Sinä vain olet mun

juhlien kuohuvaa

Sinä vain olet mun

sydämen humalaa

Ja vain sinun kanssasi

olen tuntenut magneetin voiman

Sinä vain olet mun

siltani tulevaan

Sinä vain olet mun

juoneni tarinaan

Ja vain sinun kanssasi

olen saanut kantavat siivet

Vannon sulle rakkauden

Kotkan lailla meistä taistelen

läpi hirmumyrskyjen

vuoksi meidän huomisen

Sinä vain olet mun

ikuinen täysikuu

Miä vain olen niin

hulluna sinuun

Ja vain sinun kanssasi

tahdon olla aikamme loppuun

Vannon sulle rakkauden

Kotkan lailla meistä taistelen

läpi hirmumyrskyjen

vuoksi meidän huomisen

Vannon sulle rakkauden

Kotkan lailla meistä taistelen

Koskaan lähde luotas en

Illan tullen sua mä aina suutelen

läpi unen suojelen

vuoksi meidän huomisen



Kuvat: Sarianna Valkama

Hääpäivän kulku: tunnelmia juhlapaikalta osa 2/2

Ensimmäisen osan juhlapaikan tunnelmista voit lukea täältä!

Kahvien ja puheiden jälkeen oli aikaa vapaalle seurustelulle. Muistaakseni tässä vaiheessa otettiin yhteiskuvia myös kaasojen ja bestmanien kanssa, sekä perheen kanssa. Kun yhteiskuvat saatiin otettua, oli häätanssin vuoro ja alkoi bändin ensimmäinen setti.

Häätanssin suhteen oltiin päätetty, että ei edes yritetä mitään monimutkaisia askelkuvioita, eli simppelisti keinuen mentiin. Häätanssille omistan oman postauksen, joten siitä enemmän myöhemmin. Bändin ensimmäinen setti sisälsi muutaman perinteisen tanssilava biisin, jotka oltiin settiin otettu ihan vain siksi, että jos vanhempi väki haluaisi tanssia - vaan ei halunnut! Muutaman biisin aikana oli ihan tyhjä tanssilattia. Tämä onkin ainoa juttu jonka tekisin toisin häiden suhteen, eli jättäisin ne kappaleet pois kokonaan. Mutta niistä kun päästiin, niin tanssilattialla oli porukkaa joraamassa koko illan. :) Täytyy kyllä kehua, että bändi oli ihan huippu! Oon ollut monesti sellaisissa häissä, joissa bändin biisit ei vaan saa mua tanssilattialle. Meillä bändien kilpailutuksessa tärkeässä osassa oli bändien biisilistat. Muistan, miten meni oikein kylmät väreet, kun bändi lähetti meille listan meidän häitä varten kootuista kappaleista. Ei tarvinnut todellakaan pelätä, että omissa häissä ei huvittaisi jorata tanssilattialla. Meidän häissä soitti Matkalla niminen bändi ja se sai paljon kehuja myös vierailta. Setit oli monipuolisia ja musiikkia oli moneen makuun. Oli ehdottomasti yksi parhaista päätöksistä panostaa bändiin.

Ensimmäisen setin jälkeen käytiin vielä Antin ja valokuvaajan kanssa ottamassa muutama potrettikuva kauniissa ilta-auringossa. Potrettien lisäksi otimme vielä yhteiskuvan kaikkien vieraiden kanssa.

Ensimmäisen ja toisen setin välissä oli myös kimpunheitto, jonka nappasi yksi kaasoistani. Olin päättänyt, että sukkanauhan heittoa ei tule, tai ainakaan sitä ei minun mekon alta tongita. Olisihan sukkanauhan voinut sujauttaa laukkuun, mutta en ehtinyt ajatella asiaa toiminnan tasolle asti. Bestman ilmoitti, että naimattomat miehet jo venyttelevät ja valmistautuvat sukkanauhan heittoa varten, joten sukkanauhan tilalta lensi viehe.

Loppuillasta minulla ei ole juurikaan kuvamateriaalia, koska valokuvaajan päivä päättyi pian kimpunheiton jälkeen. (Blogia lukevat vieraat: lähettäkää mulle, jos teillä on jotain kuvamateriaalia. ;)) Mutta loppuilta meni aikalailla tanssilattialla joratessa. Mulla alkoi illasta flunssa jo painaa ja olo oli aika kipeä. Ääntä ei oikein lähtenyt ja muutenkin olo oli väsynyt. Päätin kuitenkin, että juhlin huoletta niin kauan, kuin bändi soittaa. Bändin toisen ja kolmannen setin välissä oli iltapalaksi lohisalaattia ja patonkia.

Tanssimisessa tuli KUUMA!

Bändi lopetteli puolenyön aikaan ja silloin päätimme jakaa kaason ja hänen miehensä kanssa taksin ja lähteä hotellille hääyötä viettämään. Taksin saapumisessa menikin ihan hyvä tovi, eli ehdittiin sanoa kiitokset ja heipat niille vieraille, jotka alkoivat poistua ja niille, jotka jäi juhlimaan loppuun asti. Kuulin toiselta kaasolta, että juhlat olivat olleet ihan railakkaat. Toki olisi ollut mukava jäädä pidempään juhlimaan omia häitä, mutta oli ihana päästä rauhoittumaan Antin kanssa hääyön viettoon.

Päivä meni aivan kamalan nopeasti ohi. Hääpäivälle osunut paha flunssa ei ollut este, vaan hidaste. Palveluntarjoajien kanssa kaikki meni hyvin, eikä päivästä jäänyt mitään hampaankoloon. Päivä sisälsi hieman jännityksen tunteita ja todella paljon rakkauden ja kiitollisuuden tunteita. 15.7.2017 oli tähän mennessä meidän elämämme onnellisin päivä.

Mielelläni olisin jakanut enemmän kuvia ja tunnelmia, mutta hääblogin huono puoli on se, että kuvissa on paljon muita ihmisiä, eli yritin valikoida sellaiset, joissa taustalla olevia ihmisiä ei kunnolla näy. :) Mutta toivottavasti nämä kuvat antoi vähän osviittaa juhliemme tunnelmasta!

Kuvat: Sarianna Valkama

Häidemme kukat

Häiden kukkien suhteen tuntui alkuun, että hieman vieraalla maaperällä liikutaan. Itse kun en ole mikään viherpeukalo ja kukat kotiin tuon yleensä lähikaupasta. Tarjontaa kyllä tuntui olevan paljonkin ja olin ihan hyvin kilpailuttanut kukkapalveluita. Kilpailutukseni pyöri lähinnä alkuun Oulun keskustan kukkakauppojen ympärillä. Facebookissa Oulun hääkeskustelusta bongasin kehujen kautta Kukkakauppa Minna Ekdahlin. Selailin kuvia Minnan kukkatöistä instagramin kautta ja vakuutuin niistä, sillä kukkakimput ja muut olivat vain niin upeita. Otinkin Minnaan yhteyttä ja sovimme suunnittelupalaverin. Samalla minulle selvisi, että kukat toimitetaan haluttuun paikkaan, eli oli positiivista, että potentiaalisen kukkakaupan ei tarvinnut olla sellaisessa paikassa, että ne ehtii hääaamuna hakea itse.

Mulla oli ollut aikaa hakea inspiraatiota ja olinkin aika tarkasti selvillä siitä, mitä häidemme kukilta haluan, joten suunnittelupalaveri meni melko näpsäkästi. Tilasimme lopulta morsiuskimpun, heittokimpun, hiuskukat kaasoille harsokukasta sekä sulhaselle ja bestmaneille vieheet. Juhlapaikka hoiti juhlapaikan kukat, joten pääsimme sen puolesta helpolla. Juhlapaikan kukista täytyi päättää vain väri: punaista vai valkoista, mikä olikin helppo valinta, eli päädyimme valkoiseen.

Morsiuskimppu: ruusua, neilikkaa, pionia, harsokukkaa...

Saimme Minna Ekdahlilta kukkatoimituksen häiden aattona ja sain myös ohjeet siihen, miten ne säilyvät seuraavaan päivään parhaalla mahdollisella tavalla. Jääkaappisäilytyksellä kukat pysyivätkin hyvässä kunnossa ja kaikki kukat pysyivät mielestäni hyvinä läpi päivän. Kukkina käytettiin ruusua, pionia, neilikkaa ja harsokukkaa sekä vihreää väriä tuomaan eukalyptusta. Olin kyllä todella tyytyväinen Minna Ekdahlilta tilattuihin kukkiin ja erityisesti morsiuskimppu vain oli niin täydellinen. En ole raaskinut heittää sitä menemään, vaan kuivatin sen. Vielä pitäisi keksiä, että miten laitan kimpun esille nyt kuivattuna.

Kaasojen hiuskukat: harsokukkaa

Sulhasen viehe: ruusua ja harsokukkaa. Bestmaneilla oli samanlaiset ilman harsokukkaa.

Etualalla heittokimppu, samat kukat, mitä morsiuskimpussa!

Jotkut miettivät, että ottaisiko pelkän morsiuskimpun ja heittäisi sen illan päätteeksi. Täytyy sanoa, että onneksi otin heittokimpun, koska muuten kimpunheitto olisi jäänyt välistä. Mun morsiuskimppu oli nimittäin niin kaunis, että sitä en olisi raaskinut heittää. Toki heittokimppukin oli kaunis, mutta kun sen olin ottanut varta vasten heitettäväksi, niin mikäs siinä sitten. ;) Yksi kaasoista olikin onnekas ja nappasi kimpun!

Millaiset kukat teillä oli häissä tai millaiset kukat teille tulee?

Kuvat: Sarianna Valkama