Häätanssi

Olen aikaisemminkin kertonut, että me ei olla Antin kanssa erityisen tanssi-ihmisiä. Päätettiin, että sen kummemmin stressaamatta tehdään häätanssista meidän näköinen, eli päätettiin, että ei edes yritetä liikaa. Emme harjoitelleet tanssiaskeleita, tai miettineet koreografioita. Mutta meille kummallekin oli tärkeää valita häätanssin laulu huolella. Haluttiin häätanssiksi joku laulu, mikä ei ole klisee. Mielessä oli monta kaunista rakkauslaulua, mutta ne kaikki oli niin suosittuja ja sen vuoksi myös ehkä liian kuluneita vaihtoehtoja meidän makuun.

Eräänä päivänä selasin instagramia ja löysin livesovituksen eräästä rakkauslaulusta, jonka sanat ovat todella kauniit ja kuvaa hyvin meidän tunteita toisiamme kohtaan. Laulun alkuperäinen versio on sellainen, että siitä ei saisi häätanssia tekemälläkään, tai ei ainakaan sellaista niin herkkää ja rauhallista, mitä me haettiin. Tässä vaiheessa täytyy sanoa, että onneksi meillä oli bändi varattuna. Etsin livesovituksesta paremman version You Tuben kautta ja linkitin sen meidän bändillemme. Kysyin, että onnistuisiko heiltä oma sovitus kyseisestä versiosta ja sain vastaukseksi, että onnistuu. DJ ei olisi moiseen pystynyt.

Päätimme pitää häätanssin salassa hääpäivään asti kaikilta. Oli jotenkin hauska ajatus, että kukaan ei osannut arvata, minkä laulun tahtiin tanssimme. Se teki siitä häätanssista entistä henkilökohtaisemman.

Häätanssina meillä oli Jannika B:n Siva. Kyseinen rakkauslauluhan on Jannikan tekemä häälahja aviomiehelleen Toni Wirtaselle ja laulun sanat on ihan järjettömän kauniit. Täytyy myös sanoa, että meidän Matkalla -nimisen bändin tekemä sovitus oli todella kaunis, mulla meni oikein kylmät väreet tanssin aikana, kun laulu ja laulajan ääni olivat niin ihanat. Ja se, mitä dj ei olisi myöskään tehnyt, niin se ei olisi vaihtanut yhtä laulun sanaa, joka liittyi toiseen meille tärkeään kappaleeseen. Niin ihana, persoonallinen ja henkilökohtainen laulu häätanssiksi. Onneksi pikkusiskoni kuvasi lähes koko tanssin ja olen kuunnellut bändimme version uudestaan ja uudestaan... :)

Jannika B: Siva

Sinä vain olet mun

juhlien kuohuvaa

Sinä vain olet mun

sydämen humalaa

Ja vain sinun kanssasi

olen tuntenut magneetin voiman

Sinä vain olet mun

siltani tulevaan

Sinä vain olet mun

juoneni tarinaan

Ja vain sinun kanssasi

olen saanut kantavat siivet

Vannon sulle rakkauden

Kotkan lailla meistä taistelen

läpi hirmumyrskyjen

vuoksi meidän huomisen

Sinä vain olet mun

ikuinen täysikuu

Miä vain olen niin

hulluna sinuun

Ja vain sinun kanssasi

tahdon olla aikamme loppuun

Vannon sulle rakkauden

Kotkan lailla meistä taistelen

läpi hirmumyrskyjen

vuoksi meidän huomisen

Vannon sulle rakkauden

Kotkan lailla meistä taistelen

Koskaan lähde luotas en

Illan tullen sua mä aina suutelen

läpi unen suojelen

vuoksi meidän huomisen



Kuvat: Sarianna Valkama

Hääpäivän kulku: tunnelmia juhlapaikalta osa 2/2

Ensimmäisen osan juhlapaikan tunnelmista voit lukea täältä!

Kahvien ja puheiden jälkeen oli aikaa vapaalle seurustelulle. Muistaakseni tässä vaiheessa otettiin yhteiskuvia myös kaasojen ja bestmanien kanssa, sekä perheen kanssa. Kun yhteiskuvat saatiin otettua, oli häätanssin vuoro ja alkoi bändin ensimmäinen setti.

Häätanssin suhteen oltiin päätetty, että ei edes yritetä mitään monimutkaisia askelkuvioita, eli simppelisti keinuen mentiin. Häätanssille omistan oman postauksen, joten siitä enemmän myöhemmin. Bändin ensimmäinen setti sisälsi muutaman perinteisen tanssilava biisin, jotka oltiin settiin otettu ihan vain siksi, että jos vanhempi väki haluaisi tanssia - vaan ei halunnut! Muutaman biisin aikana oli ihan tyhjä tanssilattia. Tämä onkin ainoa juttu jonka tekisin toisin häiden suhteen, eli jättäisin ne kappaleet pois kokonaan. Mutta niistä kun päästiin, niin tanssilattialla oli porukkaa joraamassa koko illan. :) Täytyy kyllä kehua, että bändi oli ihan huippu! Oon ollut monesti sellaisissa häissä, joissa bändin biisit ei vaan saa mua tanssilattialle. Meillä bändien kilpailutuksessa tärkeässä osassa oli bändien biisilistat. Muistan, miten meni oikein kylmät väreet, kun bändi lähetti meille listan meidän häitä varten kootuista kappaleista. Ei tarvinnut todellakaan pelätä, että omissa häissä ei huvittaisi jorata tanssilattialla. Meidän häissä soitti Matkalla niminen bändi ja se sai paljon kehuja myös vierailta. Setit oli monipuolisia ja musiikkia oli moneen makuun. Oli ehdottomasti yksi parhaista päätöksistä panostaa bändiin.

Ensimmäisen setin jälkeen käytiin vielä Antin ja valokuvaajan kanssa ottamassa muutama potrettikuva kauniissa ilta-auringossa. Potrettien lisäksi otimme vielä yhteiskuvan kaikkien vieraiden kanssa.

Ensimmäisen ja toisen setin välissä oli myös kimpunheitto, jonka nappasi yksi kaasoistani. Olin päättänyt, että sukkanauhan heittoa ei tule, tai ainakaan sitä ei minun mekon alta tongita. Olisihan sukkanauhan voinut sujauttaa laukkuun, mutta en ehtinyt ajatella asiaa toiminnan tasolle asti. Bestman ilmoitti, että naimattomat miehet jo venyttelevät ja valmistautuvat sukkanauhan heittoa varten, joten sukkanauhan tilalta lensi viehe.

Loppuillasta minulla ei ole juurikaan kuvamateriaalia, koska valokuvaajan päivä päättyi pian kimpunheiton jälkeen. (Blogia lukevat vieraat: lähettäkää mulle, jos teillä on jotain kuvamateriaalia. ;)) Mutta loppuilta meni aikalailla tanssilattialla joratessa. Mulla alkoi illasta flunssa jo painaa ja olo oli aika kipeä. Ääntä ei oikein lähtenyt ja muutenkin olo oli väsynyt. Päätin kuitenkin, että juhlin huoletta niin kauan, kuin bändi soittaa. Bändin toisen ja kolmannen setin välissä oli iltapalaksi lohisalaattia ja patonkia.

Tanssimisessa tuli KUUMA!

Bändi lopetteli puolenyön aikaan ja silloin päätimme jakaa kaason ja hänen miehensä kanssa taksin ja lähteä hotellille hääyötä viettämään. Taksin saapumisessa menikin ihan hyvä tovi, eli ehdittiin sanoa kiitokset ja heipat niille vieraille, jotka alkoivat poistua ja niille, jotka jäi juhlimaan loppuun asti. Kuulin toiselta kaasolta, että juhlat olivat olleet ihan railakkaat. Toki olisi ollut mukava jäädä pidempään juhlimaan omia häitä, mutta oli ihana päästä rauhoittumaan Antin kanssa hääyön viettoon.

Päivä meni aivan kamalan nopeasti ohi. Hääpäivälle osunut paha flunssa ei ollut este, vaan hidaste. Palveluntarjoajien kanssa kaikki meni hyvin, eikä päivästä jäänyt mitään hampaankoloon. Päivä sisälsi hieman jännityksen tunteita ja todella paljon rakkauden ja kiitollisuuden tunteita. 15.7.2017 oli tähän mennessä meidän elämämme onnellisin päivä.

Mielelläni olisin jakanut enemmän kuvia ja tunnelmia, mutta hääblogin huono puoli on se, että kuvissa on paljon muita ihmisiä, eli yritin valikoida sellaiset, joissa taustalla olevia ihmisiä ei kunnolla näy. :) Mutta toivottavasti nämä kuvat antoi vähän osviittaa juhliemme tunnelmasta!

Kuvat: Sarianna Valkama

Miten selvitä häätanssista?

Ajattelin tällä kertaa kirjoitella stressin aiheesta nimeltä häätanssi, tai tanssiminen häissä ylipäätänsä. Ehkä täältä löytyy kohtalontovereita tai saa vinkkejä.

Me ei todellakaan olla A:n kanssa mitään parkettien partaveitsiä. Itse olen kyllä tanssinut viimeksi wanhojen tansseissa lukiossa, mutta siitähän on jo 10 vuotta aikaa... A ei ole tanssinut wanhoja ollenkaan. Vois melkein sanoa, että jos puhutaan jostain valssaamisesta, niin kyllä meillä kummallakin taitaa niin sanotusti olla se kaksi vasenta jalkaa. :D

Päädymme siis häävalssin sijasta häissämme häätanssiin, mutta kyllä mua vähän sekin mietityttää! Tuntuu kiusalliselta se ajatus siitä, että me kaksi tanssitaan kömpelösti ja kaikki katsoo. En usko, että saan A:ta innostettua millekään tanssikurssille ja itselläkään ei kyllä moiseen riitä aika tai innostus. Sen lisäksi, että tanssiminen tuntuu muutenkin kömpelöltä, niin siihen tuodaan lisähaasteeksi vielä hitokseen helmaa ja mulle ei-korkokenkä-ihmisenä korkokengät ja jännitys vielä kaupan päälle. Apua!

Kuva: Pexels

Kuitenkaan ei haluttais jättää tuota tanssia välistä, sillä se tuntuu olevan on niitä harvoja perinteitä, mistä tykkään häissä. Me rikotaan jo aika monen oletetun perinteen kohdalla kaavaa, niin ei käännetä ihan kaikkia päälaelleen. Ja totta kai on ihana valita häätanssiksi joku ihana rakkausbiisi, josta muistaa loppuelämänsä sen meidän hetken.

Mutta tämä tanssistressi ei jää pelkästään minun ja A:n välisen tanssin stressaamiseen. Mitäs sitten, kun hääparin ensitanssin jälkeen pitäisi tanssittaa koko sukua? En itse oikeastaan edes välitä moisesta! En ihan hirveästi tykkää kevyestä tanssimusiikista ja sellaisesta paritanssista. Tiedättekö, kun jotkut tavat vaan ei tunnu yhtään omilta eikä ole niin sanotusti kotoisa olo.

Ja ainakaan mun vanhemmat eivät todellakaan ole tanssi-ihmisiä, että kun ensin olen helmani kanssa ollut A:n tallottavana, niin sitten perinteiden mukaan pitäisi ilmeisesti olla helmoineni isäni tallottavana. Netistä löytyy monia eri variaatioita tanssijärjestyksestä, mutta yksi perinne on se, että hääparin tanssin jälkeen morsiamen isä tanssii morsiamen kanssa ja sulhanen tanssii äitinsä kanssa, olisiko sitten morsiamen vuoro tanssia appiukon kanssa ja sulhasen anoppinsa kanssa ja niin edelleen.

Stressaako kukaan muu näistä tanssiasioista? Otatko/otitko tanssikurssia häitä varten?

Muistutus! Tänään on vielä aikaa osallistua instagramissa fitverstaan järjestämään arvontaan! Käykää katsomassa kuva ja lisätiedot instagramista @efmmi!