Oltiin käyty katsomassa valokuvaajamme Sariannan kanssa hyvä spotti läheltä hotellihuonetta. Tarkoitus oli ottaa vain first look -kuvat ennen vihkimistä, sillä olimme päättäneet ottaa potretit juhlapaikalla vasta ruuan jälkeen, joten sen vuoksi emme ottaneet kuvia ulkona, koska olisi tuonut liikaa stressiä ehtiä kuvauspaikalle, joka olisi kauempana. Onneksi hotellista löytyi huoneen läheltä ihan kiva spotti, sellainen osittain lasinen käytävä.
Antti oli ollut valmistautumassa bestmaninsa luokse ja oltiin sovittu, että tavataan hotellilla 13.20-13.30 aikaan. Meillä oli kaikki mennyt odotettua nopeammin, joten meillä jäi oikeastaan tosi hyvin aikaa kuvauksille ja ne mahtuivat hyvin aikatauluun. Kun Antti vihdoin saapui hotellille, kaaso Pauliina haki Antin tavarat ja toi ne huoneeseen. Valokuvaaja meni Antin luokse ohjeistamaan kuvausten idean ja mun tehtävänä oli päättää, että kumman ilmeet mä haluan first look -kuviin ikuistuvan. Päätös oli helppo, eli Antin ilmeen halusin first look -kuviin.
Sitten, kun Pauliina kävi sanomassa mulle, että kaikki on valmista, alkoi jännittää taas ihan pienen hetken ajan. Vihdoin pääsin näkemään Antin ja vihdoin päästäisiin yhdessä valmistautumaan vihkimiseen. Kun vihdoin näin Antin, koin ihan mielettömän rakkauden, onnen ja ihastuksen tunteen ja meinasin myös ihan herkistyä: ääni ehkä vähän rikkoutui, mutta ei mennyt pillittämiseksi kuitenkaan.
Ja kun jotkut miettivät, että kannattaako ottaa first look -kuvia, niin ehdottomasti kannattaa! Kuvaukset ei loppujen lopuksi vie paljoa aikaa, vaikka varsinaiset potretit kuvattaisiin myöhemmin. Mä itse ainakin niin rakastan meidän first look kuvia ja niiden sellaista ujon herkkää ja rakastunutta tunnelmaa. Ihan kaikkia kuvia en halua kuitenkaan ensikohtaamisesta jakaa, mutta tässä muutama mun lemppari. :)
![]() |
| Kuvat: Sarianna Valkama |
Kuvausten jälkeen hypättiin yhdessä meidän hääauton kyytiin ja tuossa tilanteessa sattui pieni onnettomuus. Yksi pieni vinkki, hyvät morsiamet: älkää ostako vannehametta kiinakaupasta. Älkää ainakaan, jos ette halua stressata sen kestävyyttä hääpäivänä. Mun äiti ja sisko oli joutunut jo ompelemaan etukäteen vannehametta, joka oli lähtenyt purkaantumaan, mutta hääautossa ennen lähtöä jouduttiin paikkailla vannehametta vielä vähän maalarinteipillä. :D Onneksi se vannehame ei näkynyt minnekään koko päivänä. Kuulin myöhemmin Antilta, että siinä kun pakkauduttiin autoon ja paikkailtiin mun vannehametta teipillä, oli vastapäiseltä pizzeria Cantinan terassilta itse Lauri Tähkä seuraillut meidän tilannetta. :D Jos tulevana suvena sä olisit mun morsian...
Autolla tehtiinkin muutama rundi keskustassa aikaa tuhlatessamme, sillä oltiin oltu mietittyä aikataulua paljon nopeampia. Oli hauskaa, kun nähtiin autossa monen vieraan menevän kohti kirkkoa, mutta kukaan ei hoksannut meitä. Kun jännitys oli jo rauennut ensikohtaamisessa ja istuttiin yhdessä hääautossa, oli niin rauhallinen ja ihana tunnelma, tuleva vihkiminen ei jännittänyt yhtään.
Seuraavassa hääpäivän kulku -postauksessa onkin vuorossa vihkiminen! Miten te lukijat, otitteko tai otatteko first look -kuvia?

